Jouluksi meille tuli iso joukko sukulaisia 2-3 viikoksi: Markun vanhemmat Tuuli ja Tuomas, sekä Lauri-veli (ja perhe eli Hanna, Johannes, Lotta) ja Meri-sisko (ja perhe eli Jari, Esko, Tapio). Yhteensä meitä oli 8 aikuista ja 6 lasta. Markun oma kamera alkaa olla niin homehtunut, että hän lainasi työkameraa, jonka tarkennus toimi omituisesti. Ryhmäkuvasta tulikin melkoisen epätarkka. Kuvauspäivänä Markun Pilvi-tätikin oli miehensä Heimon kanssa käymässä. He olivat Aurinkomatkojen kahden viikon Costa Rican kierroksella, jonka lennot on järjestetty Panaman kautta.
Valokuvaukselle ei vauhdikkaan ohjelmamme takia oikein riittänyt energiaa ja aikaa. Tässä ollaan Karibian rannallla, jossa tuulee tähän aikaan vuodesta paljon enemmän kuin sadekaudella. Tuuli taiteilee kuohujen läpi rantakalliolle katselemaan maisemia.
Tuomas tutkii Eskon ja Otson kanssa mangrove-metsän rapuja.
Nuorin serkuksista, Lotta, on joukon ainoa tyttö ja ehkä tämän takia kaikki pojat, mutta etenkin Tapio, halusi halia häntä kovasti.
Jouluyön nukuimme Barro Colorado –saarella. Joulupäivänä kävelimme muutaman tunnin metsässä. Eläimiä näimme kaikkialla niukasti. Ilmeisesti mölyapinatkin pelkäsivät aiheuttamaamme meteliä.
Pääjoukon viimeisenä Panama-päivänä vierailimme Gamboan vieressä olevassa inkkarikylässä, johon mennään veneellä. Yksi kylän naisista on poikien kerhossa apuopettajana ja kuvan Mirna on hänen tyttärensä, joka myös käy kerhossa. Aika eri oloissa elämme vaikka asummekin niin lähekkäin.
Laurin perhe viipyi matkalla viisi päivää pidempään kuin muut.
Diegon perhe viritti ison altaan yhteiselle pihallemme vuoden 2009 viimeisinä päivinä. Ensitöikseen Diego ja Aaro yrittivät tyhjentää allasta painamalla reunaa yhteisvoimin alas – ja vähän siinä onnistuivatkin. Nyt kuivalla kaudella, kun on viileitä (20 - 24 astetta) öitä, pysyy vesi viileähkönä ja Otso ei ole käynyt edes kahlailemassa altaassa.
